Luovien alojen merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa on puhuttu jo vuosia. On tunnustettu, että “luovat alat tuottavat kestävää kasvua, hyvinvointia ja uusia työpaikkoja” ja että “luovat osaajat tuottavat muille aloille uutta näkemystä ja osaamista” (https://www.creativefinland.fi/). Kuitenkin luovien alojen työmarkkinatilanne on heikko. Monet yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten globalisaatio, digitalisaatio, suhdannevaihtelut, ylikoulutus ja ikäsyrjintä näkyvät luovilla aloilla heikentäen työllisyyttä (TE-palvelut, Luovan alan nostot 2020).
Sitran selvityksessä Luovista töistä tuodaan esiin ristiriita: luovuuden ja uudistamisen puolesta puhutaan, mutta käytännössä niille tuntuu olevan vähän tilaa. Rekrytoinneissa suositaan edelleen esimerkiksi vakiintuneita tutkintonimikkeitä. Teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala harmitteleekin kirjoituksessaan, että "Suomella on valtava korkeakoulutettu, luova ja kunnianhimoinen innovaatiopotentiaali, joka kasvaa vuosi vuodelta ja jää rasittamaan kortistoja”.
Monella luovalla alalla ei ole valmiita työpaikkoja, vaan toimitaan freelancereina tai yrittäjinä. Useiden kohdalla toimeentulo koostuu pienistä puroista ja tekemällä muita kuin “oman alan” töitä. Työmarkkinoilla kompastuskiveksi muodostuu hankaluus markkinoida luovaa osaamista ja toisaalta saada osaamiselleen tarvittavaa tunnustusta. Luovan työn luonnetta ei ymmärretä vielä riittävästi eri toimintakentillä. Tässä piilee myös mahdollisuus: “Jos nykyiset työnantajat eivät osaa/pysty luoda uusia työpaikkoja luovan alan osaajille, on luovan alan osaajien osattava myydä oma osaamisensa eri sektoreiden organisaatioille ja luotava työpaikkansa” (TE-palvelut, Luovan alan nostot 2020).
Tarvitaan uuden työn luovaa muotoilua. MoWeArt Design haluaa luoda uusia mahdollisuuksia luovan alan toimijoille työllistyä tarjoamalla työkaluja, aikaa ja tilan muotoilla omaa työtään ja työidentiteettiään kokonaisvaltaisesti. Kokonaisvaltaista ajattelua ja luovaa liikettä kaivataan kokemuksemme mukaan myös työelämän rakenteisiin ja käytäntöihin. Pidämme tärkeänä luoda siltoja ja rakentaa dialogia luovien toimijoiden ja yhteisöjen, sekä toimeksi-/työnantajien välille. Tämä edellyttää molemminpuolista muutosta ajattelussa ja toiminnassa; halua rakentaa uutta ymmärrystä ja tulevaisuuden työtä yhdessä. Vuorovaikutuksen, yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen kasvaessa jatkuvasti, voitaisiinko itseohjautuvuudesta siirtyä vähitellen yhdessäohjautuvuuteen?
Pauliina & Johanna